Toiminnanjohtajan tervehdys

Taas on aika vuoden ensimmäisen Kymen Salpa-lehden. Viime vuosi on ns. paketissa, enää tilit hyväksyvät kevätkokoukset ovat pitämättä ja tätä vuotta on menty jo tovi. Entisillä ”eväillä” toiminta pääosin toki jatkuu, mutta jonkin verran ainakin henkilövaihdoksia on yhdistyksissä ja piireissä tapahtunut.


Yleistä reserviläisilmapiiriä on jo jonkun aikaa leimannut liittojen avaama keskustelu Suomen mahdollisesta liittymisestä Natoon. Keskustelun avausta tuoreeltaan sekä kiitettiin että arvosteltiin. Arvostelijat sanovat keskustelun jakavan reserviläiset kahteen leiriin ja pelkäävät sen aiheuttavan jäsenkatoa. Lisäksi liitot ovat sääntöjensä mukaan puoluepolitiikkaan sitoutumattomia yhdistyksiä, ja tällainen ulostulo saattaa olla vastoin sääntöjä. Kiittäjät puolestaan näkevät, että keskustelu olisi pitänyt aloittaa jo ajat sitten, koska yleinen kansalaiskeskustelu on muutenkin ollut vilkasta, ja ehkä Nato-jäsenyys liippaa reserviläistä jopa hieman lähempää kuin tavallista ”toriparlamentin” jäsentä. Olisi oikeastaan kummallista, jos reserviläiset eivät siihen kansalaiskeskusteluun osallistuisi. Kiittäjien mielestä kyse ei myöskään ole puoluepolitiikasta, vaan kansan turvallisuudesta, jonka kulmakivi reserviläiset ovat.

Tuon liittojen keskustelun avauksen jälkeen olemme joutuneet näkemään Venäjän hyökkäävän veljeskansaansa Ukrainaa vastaan ja päämies Putinin puheita on tulkittu siten, että hänen mielestään Venäjän keisarikunnan jälkeinen aika on ainakin osittain ollut jonkinmoinen virhe, ja että virhe pitää korjata ja virheen seurauksena toteutuneita asioita mitätöidä. Olemme joutuneet toteamaan, että nuo puheet ja tulkinnat on syytä ottaa vakavasti, sillä ”virheiden korjaus” näyttää alkaneen Ukrainasta, jonne Venäjä on hyökännyt, koska Ukrainalla ei sen mukaan ole valtiona laillista statusta historiallisista syistä. Huolestuttavaksi asian kannaltamme tekee se, että Venäjän keisarikunnan aikaan Suomikin oli osa Venäjää. Ei voi välttyä siltä huolelta, että Putinin mielestä myös Suomen itsenäisyys olisi virhe, ja että joutuisimme myös aikanaan virheenkorjaustoimien kohteeksi. Tähän huoleen liittyy oleellisesti se, että jos Suomi sellaiseen tilanteeseen joutuisi, niin miten nuo toimet estäisimme? Eli säilyttäisimmekö itsenäisyyden? Olisimmeko siihen tarpeeksi diplomaattisia ja vahvoja, tässä paino sanalla ”vahvoja”, sillä diplomatia näyttää Venäjän osalta toimivan huonosti. Joku Baltian maiden päämiehistä sanoi kerran erään YLE:n toimittajan haastattelun turvallisuutta käsittelevässä osiossa, että Suomen ei pidä kuvitella, että se on turvassa, kunhan ei vain aiheuta ongelmia. Ukrainassa olemmekin nähneet, että ongelmia ei konfliktin aloittamiseksi todellakaan tarvita, vaan niitä voidaan tarvittaessa myös keksiä. Ehkä tässä on yksi ulottuvuus Nato-keskusteluun. Toivottavasti asiaan löytyy joku ratkaisu, jolla kansainvälinen turvallisuus palautuisi, mutta kyllä tässä on suuri suru Ukrainan kansan puolesta, ja väkisinkin myös hienoinen epävarmuus oman maan turvallisuuden puolesta.

Reserviläistoiminnassa ei Ukrainan kriisi näy muuten, kuin jäsenmäärien kasvuna. Tässä yhteydessä on syytä varoittaa jäseneksi mahdollisesti hakevista valehenkilöistä ja henkilöistä, joiden motiivi on jokin muu kuin maanpuolustustahto. Uudet jäsenhakemukset on siis syytä tutkia huolella.

Muilta osin toiminta on pikkuhiljaa palailemassa koronakurimusta edeltäneeseen aikaan. Kilpailukalenterissa on runsaasti kilpailuja, ja muukin toiminta on palailemassa uomiinsa. Piirit ottivat ensi vuodelle suururakan päättämällä järjestää perinneaseiden SM-kilpailut Kymenlaaksossa. Rynnistys on suuri, jonka vuoksi pyydän kaikkia kynnelle kykeneviä reserviläisiä varaamaan aikaa kalentereistaan jo nyt kilpailujen järjestelyihin, sekä erityisesti viikonlopulle 20.-21.5.2023, jolloin tarvitaan runsaasti talkooväkeä toimitsijoiksi.
kymensalpa.fi -sivusto on täydessä käytössä ja siitä on pikkuhiljaa tullut piirien päätiedotuskanava, vaikka se vaatiikin vielä hieman kehittämistä. Yhteistyö tiedottamisasiassa on aloitettu myös Maanpuolustusnaisten kanssa, joilla on sivustolla nyt oma aihekategoria. Toivottavasti yhteistyö maanpuolustusnaisten kanssa syvenee muillekin osa-alueille ja saamme naisia jäseniksi lisää. Myös veteraaniperinteen vaalimiselle on sivustolla oma aihekategoria, johon aiheeseen liittyen artikkeleita voidaan julkaista.

Viime aikoina on ollut havaittavissa, että kokouksiin ja muihin, säännönmukaisiin, mutta ehkä hieman byrokraattisina pidettyihin tehtäviin on yhä vaikeampaa saada osallistujia. Esimerkiksi käy se, että joissakin yhdistyksissä ei ole henkilöitä saatavilla luottamustoimiin. Reserviläispiirin piirihallitus joutui kokoontumaan kevätkokoukseen valmistavaan kokoukseen kaksi eri kertaa, koska ensimmäinen kokous ei ollut päätösvaltainen osallistujakadon vuoksi. Kaksi piirin jäsenyhdistystä on ilmoittanut, että he eivät piirihallitukseen edustusta lähetä. Osallistumishaluttomuuden vuoksi piirihallitus on päättänyt esittää kevätkokoukselle piirihallituksen kokousten päätösvaltaisuuteen edellyttävän osallistujamäärän alentamista. Vapaaehtoistoiminnalle kaikenlainen ”pilkun viilaaminen” ja byrokratia onkin myrkkyä ja sen sisällyttämistä toimintaan pitäisi välttää. Toiminta pitäisi olla sujuvaa ja sen pitäisi keskittyä itse asiaan. Ampuma-aseharrastuksessa byrokraattiselta tuntuvat varo- ja turvallisuustoimet ovat tietysti välttämättömiä, mutta on mielestäni erittäin hyvä, että piireissä on viime aikoina avauduttu keskustelulle piirien yhteisestä tekemisestä myös hallinnollisissa asioissa. Käytännön toiminnassa ja perinteiden vaalimisessahan yhteistyö on kukoistanut jo pitkään.


Toiminnantäyteistä ja turvallista kevättä!


Leevi Lassila
Toiminnanjohtaja