Iitin Ukontie joukkue kävi harjoittelemassa AR-15 kiväärin käsittelyä ja samalla päästiin vertaamaan AR-15 kivääriä meidän RK:hon. Tulokset puhuivat puolestaan, kasat AR-15:sta olivat selkeästi paremmat kuin RK:lla. Tästä on hyvä lähteä huomiseen kisaan.
Iitin Seudun Reserviläiset lanseerasi 30.9.2024 Iitin Seurakuntakeskuksessa pidetyssä Ukraina-illassa Tuki Ukrainalle varainkeruukampanjan, jolla se kerää varoja Ukrainan auttamiseksi sen käydessä puolustussotaa Venäjän hyökkäystä vastaan. Tilaisuuden toteutuksessa mukana olivat reserviläisten ohella Iitin Yrittäjät ry, Iitin Seurakunta, Iitin kunta, Kausalan Yritys ry, E-Elementit Oy sekä Pohjois-Kymen Musiikkiopisto.
Yhdistys on kunnostautunut jo aiemmin Ukrainan auttamisessa. Auttamisidea sai alkunsa kalareissulla, jossa kaksi avainhenkilöä alkoi kehitellä asiaa, koska tuntui siltä, että jotain pitäisi tehdä. Sitten vain tuumasta toimeen. Avustusmatkoilla on jo tähän mennessä toimitettu Ukrainaan mm. ajoneuvoja, sekä suurempaan tarpeeseen luovutettiin myös yhdistyksen omistuksessa ollut, sittemmin käyttämättömäksi jäänyt kenttäkeittiö. Ajonauvoista kaksi on tähän mennessä tuhottu, mutta kenttäkeittiö on tarpeellinen ja kovassa käytössä edelleen.
Resurssien saamiseksi avustustyön jatkamiseen on yhdistys nyt hakenut pienkeräysluvan no RA/2024/1295, jolla se kerää varoja Ukrainan auttamiseksi edelleen. Lahjoituksia voi tehdä Iitin Seudun Reserviläiset ry:n tilille FI19 5680 0020 6679 17. Viestikenttään viesti Tuki Ukrainalle. Varat käytetään lyhentämättöminä tarkoitukseensa. Keräys jatkuu 1.12.2024 saakka. Myös tavaraa voi lahjoittaa, esimerkiksi kaikki lämmin, puhdas vaate on hyvin tervetullutta. Lisätietoa antaa Iitin Seudun Reserviläiset ry:n puheenjohtaja Vesa-Matti Virtanen, p. 0400 791462.
Ukraina-illan tilaisuuden pääesiintyjänä oli YLE:n Ukrainan kirjeenvaihtaja Maxim Fedorov, jolta kuultiin erittäin mielenkiintoisia asioita Ukrainan nykytilanteesta. Kuulijoita asia myös kiinnosti, sillä Fedoroville esitettiin runsaasti kysymyksiä. Venäjällä syntynyt ja ukrainalaisen äidin omaava Fedorov kertoi, että hänen ukrainalainen identiteettinsä ei välttämättä ole kovin paljoa vahvistunut, vaikka hän työnsä vuoksi nyt asuu Ukrainassa. Sen sijaan hän sanoo suomalaisen identiteettinsä vahvistuneen, koska tekee työtä siksi, että suomalaiset saisivat asianmukaista tietoa. Ukrainahan on nyt samassa tilanteessa kuin Suomi 1939, paitsi että Suomi oli silloin yksin.
Tilaisuudessa kuultiin Iitin Yrittäjien puheenjohtaja Markku Yli-Kaitalan ja Iitin kunnanjohtaja Jarkko Salosen tervehdysten lisäksi myös ”matkakertomus” Iitin Seudun Reserviläisten ”iskuryhmän” avustusmatkasta Kiovaan, E-Elementit Oy:n Veli Hyyryläisen esitys moduulirakenteisten koulujen valmistuksen selvitysprojektista Ukrainassa, sekä hankintajohtaja Tarja Elomaan esitys Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tekemistä lahjoituksista Ukrainan sodan uhrien hoitamiseen. Viihteellisestä osuudesta vastasi Loviisa Mäkelä, joka esitti kaksi laulua. Lopuksi Iitin kirkkoherra luki siunauksen.
Puolustusvoimien väistymässä oleva komentaja kenraali Timo Kivinen teki KarPr:iin tarkastuskäynnin ja hän halusi käynnin yhteydessä kuulla mm. Kymenlaakson reserviläis- ja veteraanitoiminnasta. Paikalla reservipiireistä olivat piirien toiminnanjohtaja Leevi Lassila, joka lyhyesti esitteli reserviläistoimintaa, RU-piirin puheenjohtaja Pekka Mertakorpi ja 1. varapuheenjohtaja Kim Jokela, sekä RES-piirin puheenjohtaja Kyösti Skippari. Veteraanitoimintaa esitteli Sotien 1939-1945 Pohjois-Kymen Veteraaniperinneyhdistyksen puheenjohtaja Antti Laherto. Myös MPK:sta ja Etelä-Savon reservipiireistä oli edustus paikalla. Tapahtuman isäntänä toimi Kaakkois-Suomen aluetoimisto.
Piireille tarjoutui esityksessään tilaisuus nostaa esille haluamiaan asioita. Yhdistystoiminnan kyseessä ollen olisi tietysti tärkeää, että yhdistysten jäsenmäärä pysyisi ja mieluummin kasvaisi. Ongelmana tuotiin esille se, että piireillä on vähän keinoja itsensä ja reserviläistoiminnan tunnetuksi tekemiseksi ja tilaisuudessa esitimmekin ajatuksen, että tietoa reserviläistoiminnasta annettaisiin varusmiespalveluksen yhteydessä. Toinen esitetty asia oli, että saisimme apua lähestyäksemme lähimenneisyydessä reserviin siirtyneitä henkilöitä vaikkapa reserviläiskirjeen muodossa. Nykyinen tietosuojalaki estää meitä saamasta kirjeen postitukseen tarvittavaa tietoa.
Kenraali Kivinen mainitsi ajatuksena VMP-upseerin viran perustamisen aluetoimistoon. Mutta hän myös kehotti reserviläisiä ottamaan ajassa elämisen asenteen ja mukautumaan sen mukaisesti. Hän kannusti ottamaan käyttöön keskinäisessä viestinnässä ja reserviläisyyden markkinoinnissa niitä keinoja, joita nuori sukupolvi käyttää. Hän piti tärkeänä aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa ja peräänkuulutti some-taitojen hallitsijoita reserviläistoimintaan mukaan. Samoin paikallinen kyber-osaaminen paikallispuolustuksen osana olisi toivottavaa. Etelä-Savon reservipiirien edustaja vahvisti komentajan ajatukset. Etelä-Savossa on aktiivinen some-toiminta ja paljon seuraajia.
Esille nousi, ja ansaitusti kehuja sai myös Savon suunnalla toteutettu dronehanke, jossa on selvitetty lämpökameralla varustetun dronen käyttöä pelastustoimintaan, metsänhoitoon ja sähköyhtiöiden tarpeisiin. Hankkeen yhtenä tuotoksena on kuluvana vuonna suunnitelmissa perustaa MPK:n Mikkelin koulutuspaikalle dronehälytysryhmä.
Kenraali Kivinen on siirtymässä reserviin. Hänen viimeisimpänä kommenttinaan oli, että pidetään Suomi turvallisena. Kymenlaakson Reserviupseeripiiri muisti komentajaa 70-vuotishistoriikilla ja Veteraaniperinneyhdistys Kymenlaakson sotaveteraanipiirin historiikilla.
Eversti Mikael Salon toteuttama info-tilaisuus sodan ajan tehtäviin sijoittamattomille Etelä-Kymenlaakson reserviläisille, ”avainreserviläisille”, niin kuin hän tätä joukkoa kutsui, pidettiin 7.10.2023 RUK:n Maneesissa. Eversti Salo avasi alustuksessaan avainreserviläiset-termiä toteamalla, että mahdollinen tilanne, jossa Suomen 280.000 sijoitettua reserviläistä tai osakin siitä on komennettu aseisiin, synnyttää resurssivajausta yhteiskunnan normaalien toimintojen pyörittämiseen, ja siinä kohtaa sijoittamattomat reserviläiset ovat avainreserviläisiä. Jokainen tarvitaan mukaan.
Tapahtuma kokosi RUK:n Maneesiin n. 230 osallistujaa, kiinnostus oli siis suurta. Eversti Salo huomautti, että huolimatta hänen asemastaan RUK:n johtajana, tämä tilaisuus ei ollut mitenkään siihen liittyvä, vaan hän käytti vapaa-aikaansa tilaisuuden hyväksi.
Meitä reserviläisiä aina kiinnostaa Puolustusvoimien aikeet ja suunnitelmat. Ev. Salolta tiedusteltaessa, että mikä tämän tilaisuuden taustalla on jos se ei liity RUK:n toimintaan hän toteaa seuraavaa: ”Tuen vapaaehtoista maanpuolustusta Etelä-Kymenlaakson alueella sen, minkä aikani sallii. Näen, että vahvan maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä kuuluu meille kaikille maanpuolustuksen parissa toimiville. Tästä syystä järjestämme RUK:ssa infotilaisuuksia kuntalaisille, yhdistyksille ja muille yhteistyökumppaneille. Lisäksi tuemme yhteiskunnan valmiuden ja varautumisen vahvistamista eri tapahtumissa. Sijoittamattoman reservin infotilaisuuden tarkoituksena oli saada reserviläisiä mukaan Maanpuolustuskoulutuksen kursseille ja harjoituksiin ja sitä kautta MPK:n kouluttajapooliin. Sen lisäksi tilaisuudella kannustettiin osallistumaan reserviläisjärjestöjen toimintaan. Samalla tilaisuudessa annettiin tietoa Etelä-Kymenlaakson varautumisesta ja ajankohtaisista aiheista. Tiivistettynä tilaisuudella tuettiin muita (MPK ja reserviläisjärjestöt), jotta olisimme yhdessä entistä vahvempia ja paremmin varautuneita”.
Tilaisuudessa kuultiin myös esittely MPK:n koulutustapahtumista ja Pelastuslaitoksen toiminnasta, ja tutustuttiin MPK:n kursseihin.
Tilaisuus saa jatkoa, sillä seuraava tilaisuus on Etelä-Kymenlaakson naisille 14.10.
Leevi Lassila Piirien toiminnanjohtaja
Etelä-Kymenlaakson avainreserviläisille järjestetty info-tilaisuus veti paljon kiinnostuneita RUK:n ManeesiinJoku reserviupseeripiirin kerhoista saa uuden jäsenen. Liittymistoimenpidettä seuraavat Haminan kerhon puheenjohtaja Liisa Niinikoski ja piirin 1. varapuheenjohtaja Ilkka Kuusela
Puolustusministeri Antti Kaikkonen myönsi 4.6.2023 yhteensä 21 Suomen Reserviupseeriliiton kultaista ansiomitalia soljen kera ja 39 kultaista ansiomitalia.
Kymenlaaksolaiset palkitut:
Kultaiset ansiomitalit soljen kera (RUL kam sk): kapt Jani Juvankoski, Elimäen Reserviupseerikerho
Kultainen ansiomitali (RUL kam): kapt Lassi-Pekka Ukkola, Inkeroisten Reserviupseerikerho kapt Ilkka Rämä, Haminan Reserviupseerikerho ylil Göran Bruun, Åbolands Reservofficersförening, Kouvolan Reserviupseerikerho
Kilpailun järjestelyistä vastaa kilpailutoimikunta, jonka puheenjohtaja on Pasi Laari (Kouvola) ja varapuheenjohtaja Kyösti Skippari (Kouvola) sihteerinä Leevi Lassila (Piirien toiminnanjohtaja) sekä kilpailun teknisenä asiantuntijana (TA) toimii Marko Patrakka (Päijät-Häme).
Kiväärilajeissa 150 m:n kenttäammunnan hoitavat Iitin kerho ja Iitin reserviläiset Juha Virtasen johdolla ja 150 m:n 3:n asennon ammunnan Pohjois-Kymen reserviupseerit sekä Kuusankosken reserviläiset Sakari Aholan johdolla. 300 m:n ammunnasta vastaa Pohjois-Kymen reserviläiset Tapani Kuisman johdolla.
Pistoolilajeissa toimitsijat tulevat pääosin Etelän kerhoista ja yhdistyksistä. 25 m:n koulu- ja kuvioammunnan ammunnanjohtaja on Kalle Kangas (Hamina) ja 50 m pistoolin Janne Puonti (Kouvola).
Tulospalvelusta vastaavat Sami Sihvola (Myllykoski) ja Matti Marttinen (Pohjois-Kymi). Kilpailun tiedotuskanavana toimii kymensalpa.fi sivusto, jonne on perustettu oma sivu kilpailua varten. Sivustolla julkaistaan ammunnan tulokset heti niiden valmistuttua. Tällä hetkellä ammuntoihin on ilmoittautunut n. 130 ampujaa.
Utin Jääkärirykmentti tukee kilpailuja ja olemme saaneet heiltä radat käyttöömme sekä materiaalisena tukena taulut tarvikkeineen. Kilpailun avajaisiin tuo Puolustusvoimien tervehdyksen esikuntapäällikkö evl. Petteri Lampinen. Kilpailukeskukseen tulee mahdollisuus ostaa lämminruoka-annos ja palanpainikkeeksi munkkikahvit Utin Sotilaskotisisarilta.
Hyviä osumia
Pekka Mertakorpi, Reserviupseeripiirin puheenjohtaja
Suomi teki merkittävän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen linjavalinnan kun päätimme liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon kansan vahvalla tuella ja laajalla parlamentaarisella yksimielisyydellä.
Jäsenyys Natossa vahvistaa turvallisuuttamme ja puolustustamme pitkälle tulevaisuuteen. Emme ole enää koskaan yksin vaan osa laajempaa liittokuntaa, joka puolustaa vapautta, demokratiaa ja oikeusvaltion arvoja.
On kuitenkin hyvä muistaa, että vahva kansallinen puolustuksemme rakentuu myös jatkossa tuttujen fundamenttien varaan: yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.
Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Asevelvollisuusjärjestelmämme elää ajassa ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Viimeisin laajempi tarkastuspiste oli vuoden 2021 lopulla, kun parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea sai työnsä päätökseen.
Mietinnössään komitea totesi järjestelmän vastaavaan hyvin sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Kutsunnat ovat ensimmäinen askel järjestelmän uudistamisessa. Puolustusministeriön johdolla on parhaillaan käynnissä poikkihallinnollinen työskentely, jossa selvitetään eri malleja ja mahdollisuuksia koko ikäluokalle suunnatun kutsuntapäivän järjestämiseksi. Tavoitteena on, että uudistetut kutsunnat tulisivat käyttöön jo vuoden 2025 aikana. Poikkihallinnollinen työryhmä tulee esittämään vaihtoehtoja yhteisten kutsuntojen toteuttamiseksi tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä.
Kutsuntajärjestelmän uudistamisen tavoitteena on lisätä asepalveluksen suorittavien määrää. Samalla voidaan vahvistaa nuorten maanpuolustussuhdetta ja maanpuolustustahtoa. Laajempana yhteiskunnallisena tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisriskiä.
Yhteiset kutsunnat lisäävät nuorten kokonaisturvallisuustietämystä. Samalla voidaan antaa lisätietoa varusmiespalveluksesta ja siten lisätä palveluksesta kiinnostuneiden määrää.
Suomen puolustuksessa reservin merkitys on aivan keskeinen.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on osoittanut tarpeen ylläpitää laajamittaista ja suorituskykyistä reserviä. Suomi on vahvistanut puolustuskykyään ja siihen liittyen olemme lisänneet reservin koulutusta toimintaympäristön vaatimalle tasolle. Viime vuoden aikana koulutettiin noin 29 000 reserviläistä kertausharjoituksissa.
Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettiin viime vuoden aikana lähes 8500 reserviläistä. Maanpuolustuskoulutus -yhdistyksen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla harjoitteli sotilaallisia valmiuksia kehittäviä taitoja noin 17 000 reserviläistä. Kun tähän lisätään vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kautta mahdollistuva omaehtoinen kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen, luku kasvaa entisestään.
Kymenlaakson Reservipiirit tekevät arvokasta maanpuolustustyötä Kymenlaakson alueella. Toivotan piireille menestyksekästä toimintavuoden jatkoa!