Kutsu Nato-seminaariin Haminaan 2.8.2024 klo 16.00

Nato kansantajuisesti puheena Haminassa

Suomen jäsenyys ja tuleva alkutaival Natossa Washingtonin huippukokouksen päätösten jälkeen kansantajuistetaan tuoreeltaan Haminassa. RUK:n Maneesissa perjantaina 2. elokuuta kello 16. alkava parituntinen Nato-seminaari on osa kaakkoisen rajakaupungin Tattoo-ohjelmaa.

Kiintoisan seminaarin pohjustaa Suomen Nato-suurlähettiläänä vuosina 2019 -2023 työskennellyt Klaus Korhonen. Seminaaria ohjaa moderaattorina prikaatikenraali evp Juha Pyykönen.

Paneelikeskusteluun osallistuvat puolustusministerin sotilasneuvonantaja, eversti Markku Viitasaari puolustusministeriöstä, vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista ja strategiapäällikkö, kenraalimajuri Sami Nurmi Puolustusvoimista.

Yleisölle vapaaseen tilaisuuteen Tattoo-tahdit tuo Lapin sotilassoittokunta. Seminaari näkyy suorana ja tallenteena netissä, linkki tulee torstaina Wanhan Veteraanin sivustolle www.rvpk.fi

Nato-seminaarin järjestäjinä ovat yhteistyössä Hamina Tattoon kanssa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanha Veteraani ja Reserviupseerikoulu. Käytännön vetovastuun on kantanut Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki. Lisätietoja häneltä: vesakangasmaki@gmail.com tai 040 158 8115.

Wanha Veteraani täydentää osaltaan Tattoon ohjelmaa Haminassa kolmella pihakonsertilla (Kadettikoulunkatu 7) ja museon näyttelyillä.

MPK-Pohjois-Suomen soittokunta pitää Wanhan Veteraanin museon vaihtuvan näyttelyn teemaan liittyen Rannikon puolustajat -konsertin tiistaina klo 17.30 alkaen. Suomen Rauhanturvaajaliiton Faitterit-soittokunnan viihdekonsertit kuullaan Nato-seminaarin jälkeen perjantaina klo 19-21 ja lauantaina klo 13-15. Konsertteihin on vapaa pääsy.

Puolustusministerin tervehdys

Koulutettu reservi takaa Suomen puolustuksen

Suomi teki merkittävän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen linjavalinnan kun päätimme liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon kansan vahvalla tuella ja laajalla parlamentaarisella yksimielisyydellä.

Jäsenyys Natossa vahvistaa turvallisuuttamme ja puolustustamme pitkälle tulevaisuuteen. Emme ole enää koskaan yksin vaan osa laajempaa liittokuntaa, joka puolustaa vapautta, demokratiaa ja oikeusvaltion arvoja.

On kuitenkin hyvä muistaa, että vahva kansallinen puolustuksemme rakentuu myös jatkossa tuttujen fundamenttien varaan: yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.

Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Asevelvollisuusjärjestelmämme elää ajassa ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Viimeisin laajempi tarkastuspiste oli vuoden 2021 lopulla, kun parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea sai työnsä päätökseen.

Mietinnössään komitea totesi järjestelmän vastaavaan hyvin sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Kutsunnat ovat ensimmäinen askel järjestelmän uudistamisessa. Puolustusministeriön johdolla on parhaillaan käynnissä poikkihallinnollinen työskentely, jossa selvitetään eri malleja ja mahdollisuuksia koko ikäluokalle suunnatun kutsuntapäivän järjestämiseksi. Tavoitteena on, että uudistetut kutsunnat tulisivat käyttöön jo vuoden 2025 aikana. Poikkihallinnollinen työryhmä tulee esittämään vaihtoehtoja yhteisten kutsuntojen toteuttamiseksi tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä.

Kutsuntajärjestelmän uudistamisen tavoitteena on lisätä asepalveluksen suorittavien määrää. Samalla voidaan vahvistaa nuorten maanpuolustussuhdetta ja maanpuolustustahtoa. Laajempana yhteiskunnallisena tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisriskiä.

Yhteiset kutsunnat lisäävät nuorten kokonaisturvallisuustietämystä. Samalla voidaan antaa lisätietoa varusmiespalveluksesta ja siten lisätä palveluksesta kiinnostuneiden määrää.

Suomen puolustuksessa reservin merkitys on aivan keskeinen.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on osoittanut tarpeen ylläpitää laajamittaista ja suorituskykyistä reserviä. Suomi on vahvistanut puolustuskykyään ja siihen liittyen olemme lisänneet reservin koulutusta toimintaympäristön vaatimalle tasolle. Viime vuoden aikana koulutettiin noin 29 000 reserviläistä kertausharjoituksissa.

Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettiin viime vuoden aikana lähes 8500 reserviläistä. Maanpuolustuskoulutus -yhdistyksen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla harjoitteli sotilaallisia valmiuksia kehittäviä taitoja noin 17 000 reserviläistä. Kun tähän lisätään vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kautta mahdollistuva omaehtoinen kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen, luku kasvaa entisestään.

Kymenlaakson Reservipiirit tekevät arvokasta maanpuolustustyötä Kymenlaakson alueella. Toivotan piireille menestyksekästä toimintavuoden jatkoa!

Antti Kaikkonen
puolustusministeri

Kuva: Valtioneuvosta

Natoselvitys käynnistettävä

Venäjän presidentti Putinin puhe (1.12.2021) etupiireistä ja Naton laajentumisen rajoittamisesta on saanut Suomessa Nato keskustelun käymään kuumempana kuin ehkä koskaan. Useampikin poliittinen päättäjä eri puolueista on ilmaissut muuttaneensa käsitystään Suomen Nato jäsenyydestä positiivisempaan suuntaan. Toki vielä on paljon myös kansanedustajia, jotka näkevät asian toisin. Suomen presidentin ja hallituksen virallinen linja on ollut ns. Nato-optio, jossa Suomi itsenäisesti päättää mahdollisen hakemuksen jättämisestä.

Todellisuudessa optio-sana on sen varsinaisesta merkityksestä pahasti harhaanjohtava. Median ja poliitikkojen tulisi lopettaa sen käyttö. Ennemmin pitäisi puhua Naton avoimien ovien politiikan mahdollisesta hyödyntämisestä.

Yleisesti on puhuttu siitä, kauanko mahdolliset neuvottelut voisivat kestää (yleinen arvio 6-24 kk) ja olisiko hakuprosessin ajaksi mahdollista saada Natolta tai USA:lta turvatakuita. Ei liene epäselvää kenellekään, että Venäjä käynnistäisi tässä tilanteessa erilaisia vastatoimia Suomea vastaan. Paljon on myös puhuttu siitä, että päätös jäsenhakemuksesta olisi hyvä tehdä yhdessä Ruotsin kanssa samanaikaisesti. Vähäistä keskustelua on ollut siitä, minkälaisella prosessilla itse päätös ja mahdollinen hakemus lähtisivät eteenpäin. Avoimia kysymyksiä ovat ainakin; tarvittaisiinko neuvoa antavaa kansanäänestystä ja riittääkö eduskunnassa määräenemmistö vai vaaditaanko 2/3 enemmistö? Kokonaan keskustelun ulkopuolelle on jäänyt myös mitä mahdollisia laki- ja säädösmuutoksia vaadittaisiin?

Oletetaan tilanne, että Suomi on Naton jäsen ja jonkun jäsenmaan epävakaa tilanne laukaisee artikla 5:n mukaisen avunpyynnön. Millä perusteilla Suomi lähettäisi mahdollisia joukkoja tässä tilanteessa? Koostuisivatko ne ammattisotilaista, vai täydennettynä reserviläisillä tai jopa varusmiehillä? Meri- ja ilmavoimien osalta pääosa henkilöstöstä koostuu vakinaisesta väestä. Maavoimissa tilanne on täysin toinen, joukkojen pääosa on reserviläisiä. Minkälaisia joukkoja meidän pitäisi ylläpitää tällaista tilannetta varten? Olisivatko joukot vapaaehtoisia vai jo ennakkoon sitoumuksensa antaneita. Mikäli määrä ei olisi riittävä, pitäisikö käynnistää liikekannallepano? Entä jos Suomeen kohdistuu samaan aikaan sodanuhka, miten reagoimme silloin?

Mainitsemani lista on ei ole kaiken kattava mutta esimerkki asioista, joihin mielestäni pitäisi olla valmiita ratkaisumalleja ja päätöksiä, ennen kuin edes haemme mahdollista jäsenyyttä.

Siksi peräänkuulutankin Suomen valtiojohtoa, presidenttiä ja hallitusta käynnistämään selvitystyön, jossa jo nyt, hyvissä ajoin selvitetään näitä ja muita tarpeellisia asioita. Korona aikana päätöksiä ja lakimuutoksia on tehty tarvittaessa ripeästi, mutta hyvin poukkoilevasti ja ilman kunnon valmistelua. Seurauksena on ollut sitten peruuttamisia, viestintäepäselvyyksiä, sekä eri viranomaisten toimivaltuuksien selvittämisiä, joiden perässä eivät ministeriöt ole aina pysyneet. Tämä ei ole itse kriisin hoitoa ainakaan sujuvoittanut. Väittäisinpä, että tilanne tulisi olemaan täysin sama, jos päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta jouduttaisiin tekemään vastaavassa tilanteessa. Emme ole valmistautuneet, eikä poliittisella johdolla ole kovin yhtenäistä näkemystä edes siitä tilanteesta, joka hakuprosessin käynnistäisi! Tähän pitäisi myös saada jonkunlainen selvyys. Osan mielestä raja on jo ylitetty. Joidenkin edustajien, jopa ministerien mielestä hakemuksen paikka olisi vasta tilanteessa, jossa se ei enää Naton-sääntöjen mukaan olisi edes mahdollista!

Ennakoiva työ ei mene hukkaan, vaikka itse hakemusta ei sitten jätettäisikään. Se toimisi hyvänä pohjana niin poliittiselle- kuin myös kansalaiskeskustelulle. Reserviläisiä koskevissa kysymyksissä Suomen Reserviupseeriliitto tarjoaa mielellään asiantuntemustaan selvitystyöhön. Edellä kuvatun kaltaisen selvityksen vastustaminen on mielestäni selkeä ilmaus sille, ettei ole valtiojohdon nykyisen turvallisuuspoliittisen linjauksen takana. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että sitä kuuluisaa ”Nato-optiota” ei edes ole.

Kirjoitus on Suomen Reserviupseeriliiton julkaisu:
https://www.rul.fi/ajankohtaista/blogit/nato-selvitys-kaynnistettava/
Kirjoittaja Jyri Vilamo on reservin majuri ja RUL:n liittovaltuuston varapuheenjohtaja.

Jyri Vilamo