Kilpailukutsu Isopistooli 19.3.2022
Kilpailukutsu Perinnekivääri 3×10 150m 28.4.2022
Kilpailukutsu Perinnekivääri 300m 15.5.2022
MAAKUNTAKOMPPANIAN VAPAAEHTOINEN HARJOITUS 29.1.2022
Kaakkois-Suomen aluetoimisto järjesti Pohjois-Kymenlaakson maakuntakomppanian harjoituksen Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä. Yksipäiväisen vuosisuunnitelman mukaisen harjoituksen tavoitteena oli päivittää reserviläisten tilannetietoisuus ajankohtaisista aiheista ja esitellä uusinta koulutusmateriaalia.
Maakuntakomppaniat muodostavat paikallispuolustuksen keihäänkärjen, jonka terävyys tuli jälleen todistettua aktiivisen runsaslukuisen osallistujajoukon muodossa. Ei voi muuta kun ihailla sitä omistautumista maanpuolustukselle, jonka voi aistia tämän joukon hengessä.
Kaakkois-Suomen aluetoimiston vuosipäiväkonsertti peruttu!
Kaakkois-Suomen aluetoimiston 22.2. Kouvolassa pidettäväksi suunniteltu vuosipäiväkonsertti on peruttu vallitsevan koronatilanteen johdoista. Toivomme terveystilanteen mahdollistavan yhteisen juhlinnan seuraavana vuonna.
Evl Timo Heijari
Aluetoimiston päällikkö,
Kaakkois-Suomen aluetoimisto
Natoselvitys käynnistettävä
Venäjän presidentti Putinin puhe (1.12.2021) etupiireistä ja Naton laajentumisen rajoittamisesta on saanut Suomessa Nato keskustelun käymään kuumempana kuin ehkä koskaan. Useampikin poliittinen päättäjä eri puolueista on ilmaissut muuttaneensa käsitystään Suomen Nato jäsenyydestä positiivisempaan suuntaan. Toki vielä on paljon myös kansanedustajia, jotka näkevät asian toisin. Suomen presidentin ja hallituksen virallinen linja on ollut ns. Nato-optio, jossa Suomi itsenäisesti päättää mahdollisen hakemuksen jättämisestä.
Todellisuudessa optio-sana on sen varsinaisesta merkityksestä pahasti harhaanjohtava. Median ja poliitikkojen tulisi lopettaa sen käyttö. Ennemmin pitäisi puhua Naton avoimien ovien politiikan mahdollisesta hyödyntämisestä.
Yleisesti on puhuttu siitä, kauanko mahdolliset neuvottelut voisivat kestää (yleinen arvio 6-24 kk) ja olisiko hakuprosessin ajaksi mahdollista saada Natolta tai USA:lta turvatakuita. Ei liene epäselvää kenellekään, että Venäjä käynnistäisi tässä tilanteessa erilaisia vastatoimia Suomea vastaan. Paljon on myös puhuttu siitä, että päätös jäsenhakemuksesta olisi hyvä tehdä yhdessä Ruotsin kanssa samanaikaisesti. Vähäistä keskustelua on ollut siitä, minkälaisella prosessilla itse päätös ja mahdollinen hakemus lähtisivät eteenpäin. Avoimia kysymyksiä ovat ainakin; tarvittaisiinko neuvoa antavaa kansanäänestystä ja riittääkö eduskunnassa määräenemmistö vai vaaditaanko 2/3 enemmistö? Kokonaan keskustelun ulkopuolelle on jäänyt myös mitä mahdollisia laki- ja säädösmuutoksia vaadittaisiin?
Oletetaan tilanne, että Suomi on Naton jäsen ja jonkun jäsenmaan epävakaa tilanne laukaisee artikla 5:n mukaisen avunpyynnön. Millä perusteilla Suomi lähettäisi mahdollisia joukkoja tässä tilanteessa? Koostuisivatko ne ammattisotilaista, vai täydennettynä reserviläisillä tai jopa varusmiehillä? Meri- ja ilmavoimien osalta pääosa henkilöstöstä koostuu vakinaisesta väestä. Maavoimissa tilanne on täysin toinen, joukkojen pääosa on reserviläisiä. Minkälaisia joukkoja meidän pitäisi ylläpitää tällaista tilannetta varten? Olisivatko joukot vapaaehtoisia vai jo ennakkoon sitoumuksensa antaneita. Mikäli määrä ei olisi riittävä, pitäisikö käynnistää liikekannallepano? Entä jos Suomeen kohdistuu samaan aikaan sodanuhka, miten reagoimme silloin?
Mainitsemani lista on ei ole kaiken kattava mutta esimerkki asioista, joihin mielestäni pitäisi olla valmiita ratkaisumalleja ja päätöksiä, ennen kuin edes haemme mahdollista jäsenyyttä.
Siksi peräänkuulutankin Suomen valtiojohtoa, presidenttiä ja hallitusta käynnistämään selvitystyön, jossa jo nyt, hyvissä ajoin selvitetään näitä ja muita tarpeellisia asioita. Korona aikana päätöksiä ja lakimuutoksia on tehty tarvittaessa ripeästi, mutta hyvin poukkoilevasti ja ilman kunnon valmistelua. Seurauksena on ollut sitten peruuttamisia, viestintäepäselvyyksiä, sekä eri viranomaisten toimivaltuuksien selvittämisiä, joiden perässä eivät ministeriöt ole aina pysyneet. Tämä ei ole itse kriisin hoitoa ainakaan sujuvoittanut. Väittäisinpä, että tilanne tulisi olemaan täysin sama, jos päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta jouduttaisiin tekemään vastaavassa tilanteessa. Emme ole valmistautuneet, eikä poliittisella johdolla ole kovin yhtenäistä näkemystä edes siitä tilanteesta, joka hakuprosessin käynnistäisi! Tähän pitäisi myös saada jonkunlainen selvyys. Osan mielestä raja on jo ylitetty. Joidenkin edustajien, jopa ministerien mielestä hakemuksen paikka olisi vasta tilanteessa, jossa se ei enää Naton-sääntöjen mukaan olisi edes mahdollista!
Ennakoiva työ ei mene hukkaan, vaikka itse hakemusta ei sitten jätettäisikään. Se toimisi hyvänä pohjana niin poliittiselle- kuin myös kansalaiskeskustelulle. Reserviläisiä koskevissa kysymyksissä Suomen Reserviupseeriliitto tarjoaa mielellään asiantuntemustaan selvitystyöhön. Edellä kuvatun kaltaisen selvityksen vastustaminen on mielestäni selkeä ilmaus sille, ettei ole valtiojohdon nykyisen turvallisuuspoliittisen linjauksen takana. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että sitä kuuluisaa ”Nato-optiota” ei edes ole.
Kirjoitus on Suomen Reserviupseeriliiton julkaisu:
https://www.rul.fi/ajankohtaista/blogit/nato-selvitys-kaynnistettava/
Kirjoittaja Jyri Vilamo on reservin majuri ja RUL:n liittovaltuuston varapuheenjohtaja.
Jyri Vilamo
Painopiste on meissä reserviläisissä
Vuosi 2021 tullaan muistamaan merkittävistä maanpuolustukseemme liittyvistä linjauksista ja päätöksistä. Syyskuussa julkaistiin Valtioneuvoston puolustuspoliittinen selonteko ja marraskuun lopussa Asevelvollisuuskomitean raportti. Vuoden huipensi HX-hankkeeseen liittyvä hävittäjäpäätös; Suomi valitsi F-35-hävittäjät.
Reservin rooli korostuu selonteossa erityisesti paikallispuolustuksessa. Paikallisjoukoissa tullaan hyödyntämään aiempaa paremmin reserviläisten sitoutuneisuutta, paikallistuntemusta, siviilissä hankittua osaamista ja verkostoja. Paikallisjoukkojen koulutuksessa ja rekrytoinnissa keskeinen rooli tulee olemaan vapaaehtoisella maanpuolustuksella. Selonteossa luvataan, että paikallisjoukkojen kehittäminen mahdollistaa reserviläisille mielekkään urapolun eri tasoisissa poikkeusolojen tehtävissä sekä aktiivisen osallistumisen maanpuolustukseen. Asevelvollisuuskomitean raportissa halutaan laajentaa kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa, myös naisia ja tavoitteena on saada tuplattua palvelukseen astuvien naisten osuus. Lisäksi aseettoman palvelun suorittavia tullaan hyödyntämään kokonaisturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä.
Reserviupseeriliiton hallituksessa ja joulukuun alussa pidetyssä Mikkelin RUL 90 -tapahtumassa käsiteltiin tulevaa pitkälti vielä otsikkotasolla eikä edellä olevilla tule vielä olemaan vaikutusta piirin ensivuoden toimintasuunnitelmaan. Sen sijaan molemmissa tilaisuuksissa tuotiin esille huoli liiton jäsenmäärän kehityksestä. Samaan aikaan kun suuret ikäluokat väistyvät, koulutetaan uusia reservinupseereita ikäluokkien pienentyessä vähemmän. Tällä menossa jäsenistömme tulee pienenemään n. 300 jäsenellä vuodessa. Liiton jäsenhuoltotyöryhmä toi esiin toimenpide-ehdotuksia, kuten RUK oppilaskunnan saamista mukaan jäsenhankintaan, kokelasinfoja kaikkiin varuskuntiin sekä toiminnan aktiivista ja vuorovaikutteista pyörittämistä. Muun muassa näillä toimilla on tarkoitus nostaa reserviupseereiden järjestäytymisastetta.
Tämä tarkoittaa piiri- ja kerhotasolla sitä, että meidän tulee jatkaa toimenpiteitä jäsenmäärän kasvattamiseksi. Painopisteenä on toteuttaa toimintasuunnitelmassa esitetyt tapahtumat niitä edelleen kehittäen ja panostaen toimintamme markkinointiin kymensalpa.fi sivustoa ja somea hyödyntäen. RUK upseerioppilaiden rekrytoinnissa olemme olleetkin mukana, kun kurssien 256 ja 257 upseerioppilaat olivat tutustumassa Salpalinjaan Ravijoella. Ensitietojen mukaan tutustumisvierailut jatkuvat kurssilla 259. Lisäksi meidän tulee harkita, onko meillä voimavaroja aloittaa uudelleen kokelasinfojen tai jopa saunailtojen järjestämistä kotiutuville kokelaille. Omasta varusmiesajan valokuva-albumistani löytyy kuva, jossa me Korian kokelaat olimme Iitin kerhon vieraina Kausalan Veteraanimajalla vuonna 1981. Me reserviläiset siis tulemme olemaan painopisteessä ja lupaus reserviläisten urapolusta eri tasoisiin poikkeusolojen tehtäviin saattaa motivoida uusia reserviläisiä mukaan toimintaamme.
Kouvolan alueen ensilumenladut on avattu marraskuun viimeisillä viikoilla niin Anjalassa kuin Valkealassa. Tämä perinteisenhiihtäjä on saanut kotiladuilla ”sinisenkeleillä” sukset sekä pitämään että luistamaan. Toisin kävi Vuokatin 150 000 € ensilumenladulla, kun mukana oli ”karvapohjat”. Vesisateessa ja hienojakoisessa tykkilumessa ne eivät luistaneet eikä pitäneet. Kotiladuilla onkin hiihtokilometriä alkanut kertymään mukavasti MarsMars:n.
Iitissä 10.12.2021
Pekka Mertakorpi
Talvinen tervehdys
Kymenlaaksoon on perustettu tai perustetaan Sotiemme 1939 – 1945 Pohjois-Kymen ja Etelä-kymenlaakson yhdistykset. Veteraanityö on muuttumassa perinnetyöksi. Veteraaniliitot ja niiden alueelliset ja paikalliset yhdistykset on päätetty lakkauttaa. Tukityö kuitenkin jatkuu niin kauan kuin keskuudessamme on veteraaneja ja veteraanit tukea tarvitsevat. Kymenlaakson reservipiirit ovat myös osana edellämainittuja yhdistyksiä. Arvokas työ jatkuu uudella nimellä. Veteraanien panos Suomen itsenäisyyden eteen ei saa jäädä unholaan, puhumattakaan raskaimman uhrin antaneista, sodissa kaatuneista. Jouluaaton kunniavartiossa seistessä on aina tullut mietittyä jalkojen palellessa ja tuulen tuivertaessa poskia kuinka helppo ”nakki” tuo puolituntinen on verrattuna heidän kokemaansa.
HX hanke on saatu päätökseen: Suomalaisia vuosien ajan jännittänyt HX-hanke on tullut kulminaatioonsa: Suomi valitsi F-35A-häivehävittäjän F/A-18 Hornet –hävittäjän korvaajaksi. Suomi tarvii ilmapuolustuksensa tukipilariksi modernit hävittäjät ja F-35 sitä lienee muiden tarjolla olleiden vaihtoehtojen joukossa. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030.
Reserviläispiirin puheenjohtajana aloittaa vuoden 2022 alusta Kyösti Skippari Kouvolasta ja toivotan hänelle onnea tehtävään. Itse jatkan piirin 1. varapuheenjohtajana.
Itsenäisyyspäivänä ylennettiin reserviläisiä ja muistettiin huomionosoituksilla, onnittelut asianosaisille.
Mukavaa loppuvuotta ja rauhaisaa Joulua
Olli Leisti
Kymenlaakson Reserviläispiiri
puheenjohtaja
