Koulutettu reservi takaa Suomen puolustuksen
Suomi teki merkittävän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen linjavalinnan kun päätimme liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon kansan vahvalla tuella ja laajalla parlamentaarisella yksimielisyydellä.
Jäsenyys Natossa vahvistaa turvallisuuttamme ja puolustustamme pitkälle tulevaisuuteen. Emme ole enää koskaan yksin vaan osa laajempaa liittokuntaa, joka puolustaa vapautta, demokratiaa ja oikeusvaltion arvoja.
On kuitenkin hyvä muistaa, että vahva kansallinen puolustuksemme rakentuu myös jatkossa tuttujen fundamenttien varaan: yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon.
Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Asevelvollisuusjärjestelmämme elää ajassa ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Viimeisin laajempi tarkastuspiste oli vuoden 2021 lopulla, kun parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea sai työnsä päätökseen.
Mietinnössään komitea totesi järjestelmän vastaavaan hyvin sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Kutsunnat ovat ensimmäinen askel järjestelmän uudistamisessa. Puolustusministeriön johdolla on parhaillaan käynnissä poikkihallinnollinen työskentely, jossa selvitetään eri malleja ja mahdollisuuksia koko ikäluokalle suunnatun kutsuntapäivän järjestämiseksi. Tavoitteena on, että uudistetut kutsunnat tulisivat käyttöön jo vuoden 2025 aikana. Poikkihallinnollinen työryhmä tulee esittämään vaihtoehtoja yhteisten kutsuntojen toteuttamiseksi tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä.
Kutsuntajärjestelmän uudistamisen tavoitteena on lisätä asepalveluksen suorittavien määrää. Samalla voidaan vahvistaa nuorten maanpuolustussuhdetta ja maanpuolustustahtoa. Laajempana yhteiskunnallisena tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisriskiä.
Yhteiset kutsunnat lisäävät nuorten kokonaisturvallisuustietämystä. Samalla voidaan antaa lisätietoa varusmiespalveluksesta ja siten lisätä palveluksesta kiinnostuneiden määrää.
Suomen puolustuksessa reservin merkitys on aivan keskeinen.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on osoittanut tarpeen ylläpitää laajamittaista ja suorituskykyistä reserviä. Suomi on vahvistanut puolustuskykyään ja siihen liittyen olemme lisänneet reservin koulutusta toimintaympäristön vaatimalle tasolle. Viime vuoden aikana koulutettiin noin 29 000 reserviläistä kertausharjoituksissa.
Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutettiin viime vuoden aikana lähes 8500 reserviläistä. Maanpuolustuskoulutus -yhdistyksen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseilla harjoitteli sotilaallisia valmiuksia kehittäviä taitoja noin 17 000 reserviläistä. Kun tähän lisätään vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kautta mahdollistuva omaehtoinen kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen, luku kasvaa entisestään.
Kymenlaakson Reservipiirit tekevät arvokasta maanpuolustustyötä Kymenlaakson alueella. Toivotan piireille menestyksekästä toimintavuoden jatkoa!
Antti Kaikkonen
puolustusministeri
Kuva: Valtioneuvosta
