Puheenjohtajan palsta Kymen Salpa 1–2024
Pohjoismaat Natossa; Kansainvälinen toiminta
Olemme saaneet odottaa 22 kuukautta siitä, kun Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa Brysselin Natoesikunnassa toukokuussa 2022, ja kun Unkari viimeisenä Natomaana hyväksyi Ruotsin Nato jäsenyyden 26.2. Presidentti Niinistö kommentoi uutista tuoreeltaan: ”Tämä viimeistelee myös meidän oman jäsenyytemme”. Vastaavasti Ruotsin puolustusvoimien komentaja toteaa: ”Meistä tulee luonnollinen elämänlanka itään. Kohti Suomea, kohti Baltiaa”. Pohjoismaiden puolustuksessa Ruotsin keskeinen rooli on helpottaa vahvistusten siirtämistä etulinjan maihin ja tukea niitä kyvykkyyksillään eli sotilastermein, Ruotsi tarjoaa strategista syvyyttä. Parhaillaan on menossa Nordic Response 24, laaja taisteluharjoitus maalla, merellä ja ilmassa. Se kokoaa yhteen noin 20 000 sotilasta 14 eri maasta. Puolustusvoimista harjoitukseen osallistuu yli 4 100 sotilasta, ja tästä joukosta merkittävä osa on reserviläisiä. Harjoitukseen osallistuminen edistää Suomen integroitumista yhä tiiviimmin osaksi Natoa.
Suomi on ollut Natomaa 10 kuukautta ja vähitellen alkaa konkretisoitumaan myös meidän reserviläisten rooli. Blokissaan Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen luonnehti tulevaa: ” Vielä ei siis ole tiedossa paljonko suomalaisia sotilaita sijoitetaan Naton erilaisiin valmiusjoukkoihin. Varmaa kuitenkin on, että erityisesti maavoimaperusteisiin valmiusosastoihin tarvitaan meiltä runsaasti reserviläisiä ja näiden joukkojen johtoon paljon reserviupseereita”. Myös liittohallituksen kokousten asialistalla kansainväliseen toimintaan liittyvät asiat ovat alkaneet näkymään ja liitossa kansainvälisen toimikunnan puheenjohtajana toimii Laura Nyman. Hän halutaan painottaa, että kansainvälinen toiminta on avointa kaikille jäsenille ja siksi myös meidän Kymenlaaksolaisten kannattaa olla aktiivisia. Tämä antaa uutta sisältöä reserviläistoimintaan ja kannusta kaikkia kielitaitoisia lähtemään mukaan ja kartuttamaan näin omaa reserviläisurapolkuaan. Kansainvälisitä tapahtumista löydät tietoja liitonsivujen kautta linkistä:
https://www.rul.fi/ajankohtaista/uutiset/kesan-kansainvalisten-tapahtumien-osallistujahaku-auki-nyt/.
Talven selkä on taittunut ja hiihtokilometrejä on kertynyt mukavasti MarsMars:n. Helmi-maaliskuun vaihteen lauha jakson jälkeen on luvassa kylmenevää eli edetään positiivisin miettein kohti tavoitetta.
Iitissä 5.3.2023
Pekka Mertakorpi
14.3.2024 Ilma-asemestaruuskilpailut
3.3.2024 Pienoispistooli, sisärata
SRA-yhdenaseenkilpailujen yhteistulokset
9.3.2024 SRA-haulikkokilpailu
PV:n komentaja Kouvolassa tarkastuskäynnilllä
Puolustusvoimien väistymässä oleva komentaja kenraali Timo Kivinen teki KarPr:iin tarkastuskäynnin ja hän halusi käynnin yhteydessä kuulla mm. Kymenlaakson reserviläis- ja veteraanitoiminnasta. Paikalla reservipiireistä olivat piirien toiminnanjohtaja Leevi Lassila, joka lyhyesti esitteli reserviläistoimintaa, RU-piirin puheenjohtaja Pekka Mertakorpi ja 1. varapuheenjohtaja Kim Jokela, sekä RES-piirin puheenjohtaja Kyösti Skippari. Veteraanitoimintaa esitteli Sotien 1939-1945 Pohjois-Kymen Veteraaniperinneyhdistyksen puheenjohtaja Antti Laherto. Myös MPK:sta ja Etelä-Savon reservipiireistä oli edustus paikalla. Tapahtuman isäntänä toimi Kaakkois-Suomen aluetoimisto.
Piireille tarjoutui esityksessään tilaisuus nostaa esille haluamiaan asioita. Yhdistystoiminnan kyseessä ollen olisi tietysti tärkeää, että yhdistysten jäsenmäärä pysyisi ja mieluummin kasvaisi. Ongelmana tuotiin esille se, että piireillä on vähän keinoja itsensä ja reserviläistoiminnan tunnetuksi tekemiseksi ja tilaisuudessa esitimmekin ajatuksen, että tietoa reserviläistoiminnasta annettaisiin varusmiespalveluksen yhteydessä. Toinen esitetty asia oli, että saisimme apua lähestyäksemme lähimenneisyydessä reserviin siirtyneitä henkilöitä vaikkapa reserviläiskirjeen muodossa. Nykyinen tietosuojalaki estää meitä saamasta kirjeen postitukseen tarvittavaa tietoa.
Kenraali Kivinen mainitsi ajatuksena VMP-upseerin viran perustamisen aluetoimistoon. Mutta hän myös kehotti reserviläisiä ottamaan ajassa elämisen asenteen ja mukautumaan sen mukaisesti. Hän kannusti ottamaan käyttöön keskinäisessä viestinnässä ja reserviläisyyden markkinoinnissa niitä keinoja, joita nuori sukupolvi käyttää. Hän piti tärkeänä aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa ja peräänkuulutti some-taitojen hallitsijoita reserviläistoimintaan mukaan. Samoin paikallinen kyber-osaaminen paikallispuolustuksen osana olisi toivottavaa. Etelä-Savon reservipiirien edustaja vahvisti komentajan ajatukset. Etelä-Savossa on aktiivinen some-toiminta ja paljon seuraajia.
Esille nousi, ja ansaitusti kehuja sai myös Savon suunnalla toteutettu dronehanke, jossa on selvitetty lämpökameralla varustetun dronen käyttöä pelastustoimintaan, metsänhoitoon ja sähköyhtiöiden tarpeisiin. Hankkeen yhtenä tuotoksena on kuluvana vuonna suunnitelmissa perustaa MPK:n Mikkelin koulutuspaikalle dronehälytysryhmä.
Kenraali Kivinen on siirtymässä reserviin. Hänen viimeisimpänä kommenttinaan oli, että pidetään Suomi turvallisena. Kymenlaakson Reserviupseeripiiri muisti komentajaa 70-vuotishistoriikilla ja Veteraaniperinneyhdistys Kymenlaakson sotaveteraanipiirin historiikilla.
Teksti: Leevi Lassila
Kuvat: Pekka Mertakorpi, Leevi Lassila


17.2.2024 SRA-kilpailu (pistooli), Hamina
Tarvitseeko äidin erota reservistä?
Helsingn Sanomat julkaisi 24.1.2024 mielipidekirjoituksen, missä mm. RUL:n entinen järjestöpäällikkö Susanna Takamaa kertoo näkemyksistään reserviin kuuluvana perheenäitinä. Alla on kirjoitusta lainattu kokonaisuudessaan. Lähde: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010141475.htm

KUVA: ERIIKA AHOPELTO / AAMULEHTI
(HS,24.1. 15:00)
”KANSANEDUSTAJA Jarno Limnéll (kok) ja jääkäri Elli Kuusisto esittivät väitteen, että äitiys olisi monelle naiselle syy erota reservistä (HS Mielipide 14.1.). Tosiasiassa äitiyden ja asevelvollisuuden yhdistäminen on aivan yhtä yksinkertaista tai monimutkaista kuin kaikkien muidenkin mahdollisten perhetilanteiden ja reservin velvoitteiden yhdistäminen on.
Niin miehillä kuin naisillakin voi olla yksin tai yhdessä perheensä kanssa vastuu sekä alaikäisistä lapsista että tukea kaipaavista vanhuksista. Tiedetään reservistä tavatun jopa miespuolisia yksinhuoltajia. On tärkeää, että ummehtunut äitimyytti, jossa naisen ensisijaiseksi tehtäväksi maalataan kansakunnan uuden sukupolven synnyttäminen ja hoivaaminen, päivitetään nykyaikaan.
Reserviläisten vastuut siviiliyhteiskunnan puolella eivät lakkaa eivätkä tauotu sen enempää kertausharjoitusten kuin mahdollisten poikkeusolojenkaan ajaksi. Yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten reserviläisten harjoitusrauha turvataan vahvistamalla kotirintamaa, on ehdottoman tarpeellista. Erityinen äitiys- tai naiskysymys se ei kuitenkaan ole.
Keskusteluun tarvitaan luotettavaa tietoa reservistä eroamisen todellisista syistä. Lisäksi tarvitaan tilastoja paitsi reservin fyysisestä kunnosta, myös sosiaalisesta kantokyvystä. Siitä, kuinka aktiivireserviin sijoitetut huollettavien lasten vanhemmat, omaishoitajat tai esimerkiksi pienyrittäjät kykenevät astumaan palvelukseen. Millä ratkaisuilla varmistamme sen, että he voivat palvella yhteistä kotimaata pelkäämättä läheistensä arjen kaatuvan?
Meeri Tengström
yliluutnantti, sopimusreserviläinen, kahden lapsen äiti
Susanna Takamaa
yliluutnantti, sopimusreserviläinen, kahden lapsen äiti
Rimma Ahonen
yliluutnantti, kahden lapsen äiti”
Kutsu piirin sisäratamestaruuskilpailuun


