Lähestymme väistämättä hetkeä, jolloin on siirryttävä veteraaniajasta perinneaikaan. Veteraaniyhdistysten arvokasta työtä jatkamaan perustetaan parhaillaan ympäri maata Tammenlehvän Perinneliiton alle alueellisia perinneyhdistyksiä. Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä, 4.6.2021 syntyi myös Sotien 1939-1945 Pohjois-Kymen Perinneyhdistys ry, vastuualueenaan Kouvola ja Iitti.
Perinneyhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimii Antti Laherto. Antti on jo vuosien ajan johtanut Pohjois-Kymenlaakson valmistelutyötä perinneaikaan siirtymisessä. Hallitukseen valittiin niin ikään perinnetyöstä jo aiemmin tuttuja henkilöitä:
- Matti Mikkonen, everstiluutnantti evp., Karjalan Prikaatin Kilta ry
- Eero Mattila, varatuomari, Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin perinnevastaava
- Kaija Vesala, Lottaperinneliitto ry
- Hannu Lahtinen, Iitin perinnevastaava
- Petri Olli, eversti, Karjalan prikaatin apulaiskomentaja
- Kim Jokela, Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin tiedottaja
- Heini Kortesluoma, Kouvolan Seudun Lottaperinneyhdistys ry
- Terhi Paukku, kanttori, Kouvolan seurakunnan perinneyhteyshenkilö
Perinneyhdistyksen hallitus kokoontui järjestäytymään 26.8.2021 Kouvolan Porukkatalolle, mistä Kouvolan kaupunki on ystävällisesti osoittanut yhdistykselle oman tilan.
Perinneyhdistyksen varapuheenjohtajaksi hallitus valitsi keskuudestaan eversti Petri Ollin. Karjalan prikaatin apulaiskomentajana hän onkin alueemme reserviläis- ja perinneyhdistysten toimijoille jo varsin tuttu mies.
Kokoukseen kutsuttiin myös Kymenlaakson Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja, eversti evp. Arto Mikkonen ja Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja, kapt. evp., sotakamreeri Toivo Hartikainen. Topi rekrytoitiin yhdistyksen rahastonhoitajaksi vuoden 2021 loppuun asti ja näin hänen vankkaa tietotaitoaan saadaan välitettyä myös yhdistyksen uusille toimihenkilöille.
Perinnetyö itsessään ei toki ole uutta, sillä pelkästään Pohjois-Kymen alueella on lukuisia sotiimme liittyviä muistomerkkejä, seppeleenlaskuja, kunniakäyntejä, muistopäiviä ja juhlatilaisuuksia. Arvokasta perinnetyötä mitä tulee myös jatkaa, ei epäilystäkään. Isona haasteena onkin löytää myös uusia tapoja muistaa ja kunnioittaa veteraaniemme kallista lahjaa vapaan Suomen eteen: Tapoja, millä tavoitamme myös tulevat sukupolvet. Tämä vaatii ennakkoluulotonta ideointia sekä laajaa yhteistyötä kaikkien eri toimijoiden kesken. Työnsarkaa riittää varmasti pitkälle tulevaisuuteen, joten näillä saatesanoilla kehitystyö alkakoon!